Helppo ja nopea on houkuttava valinta, mutta kannattaako se?

Kun tilanne on niin sanotusti päällä, meillä on taipumus etsiä nopea ja helposti toteutettava ratkaisu tilanteeseen. Kyse on selviytymisestä ja refleksinomaisesta toiminnasta. Tämä taito on auttanut meitä ihmisiä kehittymään ja pärjäämään. Mutta miten tuohon taipumukseen pitäisi suhtautua, kun kyseessä on haaste toimintakulttuurissa? Esimerkiksi kun yhteisössä on vallalla ei-toivottu käyttäytyminen, kun yhteistyö ei ole saumatonta, tai kun paine kehittymiselle ja muutokselle on kova? Auttaako silloin helppo ja nopea? Erittäin todennäköisesti ei, sillä tämän mittakaavan haasteet ovat moniulotteisia, ja vaativat ratketakseen sekä asiantuntijoiden yhteistä kehitysaikaa, että tilaa omien ajatusten kasvaa muilta saatujen ajatusten kannustamina. Onko teidän organisaatiossa tapana ottaa aikaa yhteiskehittelyyn ja järjestää ajattelun tarvitsema aika vai sorrutteko yrittämään sitä helppoa ja nopeaa, kiireen varjolla?

Resurssitehokkuuden optimointi Kaizen-työpajoissa

Nykypäivän työelämän tehokkuusihanne on ajanut useat yritykset ja yhteisöt tilanteeseen, jossa ajankäytön maksimointi ajaa kaiken edelle. Eletään illuusiossa, että kun kalenterit ovat täynnä palavereja, toiminnan täytyy olla tehokasta ja tuottavaa. Ja muistetaan vielä raportoida kunkin tekemisistä ristiin rastiin organisaatioita, jotta ajankäyttö on läpinäkyvää muillekin. Tässä resurssitehokkuusajattelussa unohtuu toiminnan tehokkuuden varmistaminen eli tuottavatko ne toimet oikeasti arvoa, ja ennen kaikkea mahdollistuuko tällä tavalla ongelmanratkaisuun välttämätön luova ajattelu. Kiireessä kun harvoin saadaan aikaan parhaita ratkaisuja ja löydetään niitä välttämättömiä muutoksen oivalluksia.

Loogisesti ajatellen kiusaus tarttua siihen nopeasti porukasta puristettuun ja siten usein vielä keskeneräiseen ratkaisuun, pitäisi olla helppo ohittaa. Mutta jos vallalla on resurssitehokkuusajattelu eli kalenterit täyttyvät statuspalavereista ja pahimmillaan suunnittelemattomista ja mitään tuottamattomista palavereista, miten toimintakulttuurin haasteita sitten voi alkaa ratkoa niiden syvällisempien ja vaikuttavampien toimenpiteiden kautta?

Jotta toimintakulttuurin haasteisiin saadaan varmistettua aikaa, ei vain juuri nyt vaan jatkuvasti, on syytä ensin tutustua, mihin se aika oikeasti töissä kuluu. Mikä tekeminen oikeasti tuottaa yritykselle tai yhteisölle ja sen asiakkaille arvoa, ja mikä itse asiassa on vain hukkaa. Lean Kaizen-työpajat ja niiden yhdessä tuotettu Shingo-arvoketjukuvaus ovat tähän lyömätön menetelmä. Kaizen-työpajan aikana asiantuntijat ratkaisevat yhdessä rajattua ongelmaa tai kehittävät nykytilannetta oppien samalla Lean-ajattelun periaatteet, joita soveltaa päivittäin työssään. Mikäli resurssitehokkuusajattelu ajaa edelle, nämäkin työpajat voidaan toteuttaa hyvin tiiviinä 0,5-2 päivän työpajana, mutta sallimalla osallistujille enemmän aikaa yhteisen tärkeän asian äärellä tuottaa varmasti pidemmälle vietyjä ratkaisuja, ja aloittaa toimintakulttuurin muutosmatkan sitouttavammin ja idearikkaammin. Kun Kaizen-työpajaan vielä yhdistetään kolmiulotteinen ja luovaa ajattelua herättelevä LEGO® Serious Play®-menetelmä, yhteinen muutos saa arvoketjun rinnalle kokonaisen muutostarinan, jossa on otettu huomioon esimerkiksi, miten ei-toivottuun käyttäytymiseen puututaan ja miltä toivottu käyttäytyminen näyttää, tai miltä saumaton yhteistyö näyttää arjessa, tai mitkä ovat ne tärkeimmät muutokset, joita nykytilanteen parantaminen edellyttää.

Haetaanko teillä sitä helppoa ja nopeaa ratkaisua haasteeseen kuin haasteeseen? Jos koet, että olisi parempi arvostaa asiantuntijoiden osaamista ja kykyä tehdä parempia ja kauaskantoisempia ratkaisuja, olemme täällä teitä varten. Me tuemme ja opastamme teitä toimintakulttuurin kehitysmatkalla. Yhteistyössä varmistamme, että asiantuntijat käyttävät aikaa juuri siihen, mikä on arvokkainta sekä teidän organisaatiolle että asiakkaalle. Tutkitusti tämä tukee myös työntekijöiden omaa viihtyvyyttä.

Tämä blogi jatkaa sarjaa blogiartikkeleita, joissa keskitymme fasilitointiin ja coachingiin prosessien ja toimintakulttuurin kehittämisen tukena. Pysy kuulolla ja kerro ihmeessä, jos mielessäsi on aiheita, joista haluaisit meidän kirjoittavan!